maanantai 29. elokuuta 2016

Rikkaita ja köyhiä

Vein aamulla roskia talomme takana olevalle siniselle lavalle, joka toimii tällä hetkellä roskiksena. Lavan vieressä katukiveyksellä istui perhe. Äiti,  mummo ja pieni poika. Heillä oli mukanaan kärry, jossa oli paljon pahvia ja muuta roinaa. He odottivat jotakin. Päästessäni lähemmäs roskista näin, että lavalla liikkui joku. Heti ymmärsin,  että perheen isä oli roskiksessa etsimässä perheelleen ruokaa ja muuta hyödyllistä.



Samana päivänä kävimme lasten kanssa isossa ja hienossa ostoskeskuksessa. Anni sai ystävältään viime vuonna synttärilahjaksi lahjakortin lelukauppaan. Suomesta tultuamme tajusimme kortin pian menevät vanhaksi.  Anni löysi itselleen mieluisan lelun ja teimme muitakin pieniä ostoksia. Palasimme kotiin ratikalla. Kävelimme kotiin pysäkiltä. Ohitimme roskislavan ja näimme tällä kertaa lavalla naisen etsimässä jotakin. Kävelimme hiljaa ohi. Lopulta 5-vuotias poijamme totesi "Miksi emme kutsuisi tätä naista meille syömään?"

Rikkaus ja köyhyys on täällä ihan eri tavalla näkyvillä kuin Suomessa. On miljonäärejä ja sitten niitä, jotka joutuvat joka päivä miettimään mistä saada päivän ateria.

Todellinen rikkaus ei ole kuitenkaan sitä, että saisi käydä joka päivä ostoksilla hienossa ostoskeskuksessa. Vaikka rahaa olisi kuinka paljon se ei täytä sydämen tyhjyyttä. Jeesus sanoo: tulkaa minun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Matt.11:28
Kutsukaamme siis kaikki, niin köyhät kuin rikkaat yhteisen pöydän ääreen.






keskiviikko 24. elokuuta 2016

Muutama kuva :)

Tässä meidän koti. Valtava 11kerroksinen kerrostalo. Talo jatkuu oikealle alas. On L-kirjaimen mallinen. Tämän talon takana on meidän "iso puisto", josTa seuraavat kuvat ovat.
Elias löysi tuttuja poikia, joiden kanssa talvella luisteli. Nyt sitten pelasivat jalkapalloa. Hieman Eliasta otti päähän venäjän kieli, kun ei ymmärtänyt mitä pojat puhuivat.  Mutta hienosti rohkaisi sitten mielensä ja lähti pelaamaan.
Lisää kuvateksti
Lisää kuvateksti
Pikku hiljaa täällä puretaan laukkuja, järjestellään kotia. Lapset innoissaan leikkii omilla leluillaan. Ystävät ovat toivotelleet tervetulleiksi soittaen tai viestein. Itse sain nyt flunssan, jota Markus ja lapset sairastivat jo Suomessa.Onneksi ei nyt kuumetta kuitenkaan. Mutta täytyy nyt ottaa rauhallisesti ja huilia.
Kiitos kaikille rukouksista ja mukana elämisestä!

Mari

Ps. Täällä on lämmin! Pitkäthousut oli ihan liikaa.. shortsit olisi riittäneet. :)

perjantai 19. elokuuta 2016

Rakkaat ihmiset, lähdön hetkiä

Tämän viikon maanantaina aloitimme pakkailut ja  väliaikaisen kodin purkamisen. Suhtauduin taas niin positiivisesti "Nopeastikin se menee, on niin vähän tavaraakin... " Positiivisuus on toki hyvä juttu, mutta olihan se taas rankkaa. Tavaraa olikin taas yllättävän paljon, joita pakkasimme taas Suomeen varastoon, Siperian kuormaan ja matkalaukkuihin.
Ilman auttavia ystäviä ei olisi selvitty tällakaan kertaa.  Lasten kanssa on myös eletty läpi vaikeidenkin tunteiden.  -"Miksi pitää taas muuttaa? Täällä olisi kavereita." Näitä on yhdessä sitten pohdittu ja itkettykin.
Aika Lahdessa on ollut hyvää. Kierrettiin lähettäviä seurakuntia, saatiin levättyä ja oltua rakkaiden ihmisten kanssa. Saatiin myös tutustua uusiin upeisiin ihmisiin Liipolassa.  Jumala johdattaa ja antaa meille just ne oikeat ihmiset ympärille. Uskon, että keneenkään emme "törmää" vahingossa. Jumalan johdatuksessa on hyvä elää ja taas jatkaa matkaa.

Tapaamisiin rakkaat ihmiset,
Mari