tiistai 10. heinäkuuta 2012

Takana Kansanlähetyspäivät

Viikonloppu Kansanlähetyspäivillä oli antoisa, mutta myös tiivis. Eilinen menikin ihan vain useampia päiväunia nukkuessa ja levätessä.

Parasta viikonlopussa oli ihmisten kohtaaminen lähetysnäyttelyssä ja muuallakin. Tuntui jotenkin kotoisalta olla juhlilla. Ihmiset olivat niin aidosti kiinnostuneita meidän lähtemisestä ja elämästä yleensä. Ja tärkeätä oli kuulla, että meitä muistetaan rukouksin.

"Menkää Jeesus pitää teitä joka päivä lähellään, vaikka veisi syviin vesiin taikka laaksoon pimeään. Kun vain Herra teitä vie, kirkastuu myös synkin tie.
Menkää maitten ääriin asti! näin on käsky Kuninkaan. Teidätkin hän tahtoo viedä taisteluunsa voittoisaan. Kohta vapahdettu maa kiittää, palvoo Karitsaa." virsi 426:5-6

Tämän virren soidessa astelimme viimeiseen Päätösjuhlaan ristisaattueena paikalle. Me, uudet lähetit ja myös uudelle työkaudelle siunattavat lähetit. Siinä sitten perheen ollessa eturivissä paikalla tajusin todella mihin sitä ollaan matkalla; pieni ihminen suuressa Jumalan suunnitelmassa mukana. Kyyneleitähän siinä sitten vuodatin.. Ilon, jo valmiiksi ikävän, mutta myös lohdun ja luottamuksen kyyneleitä. Jumalan siunauksen varassa kun lähdemme, saamme luottaa siihen, että meidät on Jumala tähän tehtävään kutsunut ja Hän myös varustaa ja pitää meistä hyvää huolta. Päätösjuhla oli kaikenkaikkiaan liikuttava ja hyvä tilaisuus. Ihanaa oli, että perhettä ja ystäviä oli siellä paikalla. Kiitos siitä!


Tässä vielä kuvia viikonlopusta

Lauantai aamuna menossa aamupalalle ja sitten nuorten opetusta pitämään.

Onneksi Mummi ja Mamma auttoivat lastenhoidossa.

Anni osallistui 4-6v. ohjelmaan ja yhteisissä koko perheen ohjelmissa olivat kumpikin innokkaasti mukana.

Sunnuntaina ennen juhlaa piispa Jari Jolkkonen halusi tavata meidät uudet lähetit.



Päätöstilaisudessa Markus sai kunnian pitää lähetin puheen. Puheen voipi lukea tämän viikon Uusi Tie- lehdestä.

Minusta kaikki huipentui tähän hetkeen, kun saimme polvistua alttarille Jumalan eteen ja jokainen vuorollaan saimme ottaa vastaan Jumalan siunauksen tehtäväämme ja elämäämme. Ihanaa oli ja tosi tärkeää, että lapsetkin siunattiin. Tässä on meidän Annin vuoro.


Siunaamistilaisuuden jälkeen oli vielä kahvitilaisuus perheelle ja kutsuvieraille. Täällä saimme todistukset eli Lähetystyöntekijän valtuuskirjat.

Siunausta ja aurinkoista kesää!

Mari