maanantai 24. joulukuuta 2012

Hyvää joulua

Aika on mennyt nopeaan. Jotenkin tuntuu, että Omskin jälkeen elämä on ollut taas tosi kiireistä. Opiskelua, kurssityötä, hoidettavia asioita ja paljon ihmisten tapaamisia. Nyt alkaa vihdoin  hiljenemään...

 Viime viikolla vietimme joulujuhlaa opistolla, jossa saimme kurssitodistukset. Läpi meni! :)
 Annin lähteyskoulukin päättyi ja hänkin sai oman todistuksensa. Ihanaa on ollut, että lapsillekin on ollut oma valmistava koulunsa, jossa on saanut käsitellä tuntoja isojen muutosten edessä. Lähetyskoulusta on tullut myös vinkkejä meille vanhemmille kuinka auttaa lasta valmistautumisessa. Lainattiin yksi muuttoa käsittelevä kirja kirjastosta. Anni selaili kirjaa ja huomasi, että kirjassatyttö oli surullinen. Tähän Anni totesi näin " Tämä tyttö on surullinen, koska sen pitää muuttaa, mutta minä olen iloinen, koska muutan Venäjälle"  :) Olemme siis tosi iloisia siitä, että lapsille jäi tosi postiivinen kuva Venäjästä ja uudesta kodistamme. Sinne on kiva muuttaa!! :)

"Ensimmäinen pari uunista ulos" ja niin lähtivät viime torstaina  ekat kurssilaisemme Pia ja Rene Rendic lapsineen lähetystyöhön. Kävin lähtöä edeltävänä iltana vielä heitä moikkaamassa ja olihan siellä aikamoista lähdön tuntua ja taakse jättämisen meininkiä. Pakkaukset meneillään. Ihan tuli kongkreettiseksi mitä meillä edessä on. Talo olisi tyhjennettävä ja tavaroille löydettävä paikka... mitä mukaan, mitä varastoon, mitä kiertoon, mitä roskiin ????   Mutta ei mennä vielä siihen.... Kiireisen syksyn jälkeen haluamme pysähtyä ja levähtää joulun ajan.
 Ensimäinen blogivuosi alkaa olla päätöksessä. Kiitos teille mukana kulkemisesta, rukouksista ja tuesta.

Rauhallista joulua ja Jumalan siunaamaa vuotta 2013.

Mari ja Markus


maanantai 19. marraskuuta 2012

Suomessa ollaan

Nyt ollaan taas onnellisesti koti-Suomessa. Matka meni paremmin kuin suunittelimme. Kone lähti Omskista huonon sään vuoksi 6h myöhässä, joten meidän Moskovassa vaihtoaika muuttui kahdeksasta tunnista kahteen ja Omskissa saimme odotella vielä kotona.Helpotti matkaa lasten kanssa, vaikkakin tämä reissu kyllä osoitti, että meidän lapset on ihan huippu hyviä reissaajia. :)

Nyt olemme palautuneet taas Suomen rytmiin. Useampana aamuna heräsimme (tai lapset heräsivät) jo kukon laulun aikaan, mutta nyt onneksi nukkuvat jo 7.30 asti.
Elias täyttää keskiviikkona 2-vuotta. Eilen juhlimme perheen  kesken jo ennakkoon ja katselimme yhdessä matkakuvia. Kiva oli jakaa kokemuksia ja kuulumisia rakkaille ihmisille. Omskissa sitä tajusi, ettei sitä sitten niin vain nähdä joka kuukausi ja ikävä varmasti tulee puolin ja toisin.

Tulimme siis tiistai iltana. Keskiviikkona Markus meni jo Helsinkiin opiskelemaan Ruotsia ja minä jäin lasten kanssa viettämään kotipäivää. Torstaina meillä olikin jo koulua. Arto Hukari tuli puhumaan meille henkivaltojen taistosta lähetyskentällä. Oli tosi mielenkintoinen aihe ja niin todellinen. Lähetystyössä varmasti koetaan vastustusta. Onneksi meidän puolellamme on kaiken pahan Voittaja, Vapahtaja Jeesus Kristus. Häneen saamme turvata joka tilanteessa.

Perjantaina ja tänään käsittelimme käytännön asioista mm. matkalippujen ostamisia,  vakuutusasioita, rahdin tilaamista, lastenhoitajan palkkamista jne. Tässä pitää päättää monta asiaa. Rukoilkaa siis viisautta moneen käytännön asiaan. Erityiseti nyt pohdimme kuinka järjestämme lastenhoidon kielen opiskelun ajaksi. Rukoilkaa erityistä johdatusta tähän.

Olemme kiitollisia ajasta Omskissa, vaikkakin lupa-asiat eivät edenneet suunnitellusti. Lupakiintiöt olivat tältä vuodelta jo täynnä, mikä tuli meille kaikille todella yllätyksenä. Joudumme siis aloittamaan lupaprosessin alusta maaliskuussa. Mikäli emme saa lupaa 4kk aikana joudumme palaamaan välillä taas Suomeen. Väliaikaisen maassaololuvan käsitelyaika on 6kk, mutta joskus onnistuu kuulemma nopeamminkin. Jumala tietää mitä tarvitsemme. Monesti on ollut mielessä tämä  Raamatunkohta "Ihminen suunnittelee tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa" sananl.16:9. Monenlaisia suunnitelmia teemme ja kuuluukin tehdä, mutta kaikki on kuitenkin Jumalan kädessä. Hän näkee koko elämämme ja tuntee meidät parhaiten ja johdattaa sen mukaan. Omskin kodin 10stä kerroksesta katsellessani taloja ja ihmisiä monesti mietin, että mitä minä pieni ihminen täällä voin oikein tehdä, mutta tässäkin kohtaa ei auta muuta kuin luottaa Jumalan apuun. Hän antaa voiman ja viisauden. Apostolien tekojen alussa onkin ihana lupaus.. "Te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka." 
Muutenkin erityisesti tykkään Raamatunkohdista, joissa puhutaan Jumalan voimasta.
Tässä vielä Hanna-Maria Heleniuksen laulu Tulkoon Valtakuntasi, joka kiteyttää kaikkia ajatuksiani.
Siunausta sinulle tähän alkavaan viikkoon ja kiitos rukouksista. - Mari

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Arkista eloa


Tämä viikko on vierähtänyt ihan arkisten asioiden ympärillä. Kaupassa käyntiä, ruuan laittoa, pyykinpesua ja siivousta. Kaikkea sitä on täälläkin ;) Lasten kanssa ollaan paljon ulkoiltu, käyty kaupungilla, välillä koko porukalla ja välillä ihan itsekseen.
 Eilen olimme nuorten iltaa pitämässä kirkolla. Kiva ilta oli. Pienen nuorten porukan kanssa puhuimme rukouksesta (tulkin välityksellä tietenkin) Tänään olimme taas jumiksessa.
Lupa-asioissa ei ole tapahtunut mitään edistystä. Toivotaan ja rukoillaan.

Tässä hieman kuvia viime viikolta

Tässä takapihaamme. Siniset katokset ovat sisäänkäyntejä kauppaan ja kuntosalille.Palvelut löytyvät läheltä.
Isoja kauppakeskuksia lötyy täältäkin
kaupungilla


Kauppareissulta kotiin


auton renkaista tehty laiva
Elias leikkipihalla mäenlaskussa mikä on lempipuuhaa. Venäläiset lapset eivät enää liukumäkeä laske, koska vaatteet likaantuvat ja liukumäki on kylmä :)
Igor saarnaa jumalanpalveluksessa

kirkkokahveet ja suklaata. Lasten lempihetki kirkossa :)


Tänään satoi lunta
 Kiitos rukouksista!
 Siunausta alkavaan viikkoon, Mari

perjantai 26. lokakuuta 2012

Rukoustukea tarvitaan

KIITOS!

 Tänään ja eilen kävimme terveystarkastuksissa. Kävimme siis useammassa eri sairaalassa erilaisia testejä tekemässä. Tänään esim. olimme tuberkuloosisairaalassa. Verikokeet ja ihan jo oleskelu paikallisessa sairaalassa ei ole mukavaa, mutta niistä selvittiin. Kiitos rukouksista. Jumala johdatus oli mukana näissäkin päivissä. Pääsimme useamman kerraan jonojen ohi ja meillä oli apuna paikallinen ystävä. Kiitos Jumalalle hänestä!

ERITYISTÄ RUKOUSTA PYYDÄMME....

Kaiken näiden testien jälkeen saimme kuulla huonoja uutisia. Maassaololupia ei enää otettaisi käsittelyyn tänä vuonna. Rukoilkaa nyt, että löytyisi jokin väylä asian etenemiseksi. Jumalalle kaikki on mahdollista!

Kiitos, että olette mukana ja tuette rukouksin. Sitä tarvitaan.

T. Mari ja Markus


tiistai 23. lokakuuta 2012

Omskin alkupäivät

Lapset nukkuu Moskovan lentokentällä

Lähdimme reissuun kaikki hieman flunssaisina, erityisesti minä ja Elias olimme kipeitä. Nyt maanantaina ja tiistaina olemme sitten levänneet ja pysähtyneet sairastamaan ja olo alkaa pikkuhiljaa helpottaa. Rukoilkaa, että nyt parantuisimme kunnolla.  
Muuten kaikki on mennyt täällä hyvin. Olemme nauttineet Anun ja Juhan vieraanvaraisuudesta; hyvästä ruuasta ja saunasta. He ovat auttaneet meitä täällä kaikessa alkuun, mm. jääkaapissamme oli valmiiksi ruokaa.

Matkakin meni tosi hyvin lasten kanssa, vaikka olihan se rankka, kun yöllä matkustettiin. Mutta lapset jaksoivat tosi hyvin.  Olin varautunut pahimpiin kiukkukohtauksiin ja raivareihin, mutta niitä ei tullut ollenkaan vaikka Elias ei nukkunut koko matkan aikana kuin tunnin. Hän oli jotenkin niin innoissaan lentämisestä, lentokoneista ja kaikista liikkuvista härveleistä mitä nyt matkalla näki, että jaksoi ihan sen voimalla. Tosi kiitollinen olen myös, että lapset välttyivät korvasärystä lentomatkalla, vaikka flunssaisia olivatkin.
Juha oli meitä vastassa Omskissa

Venäläiseen kulttuuriin törmäsimme jo matkalla tänne. Moskovan lentokentällä yritimme mennä leikkipaikkaan, mutta ennen leikkipaikkaan pääsyä pitikin lasten käydä terveystarkastuksessa ensiapuasemalla. Eli lähdimme kaikkien matkatavaroidemme kanssa etsimään EA-pistettä…sokkeloisia käytäviä, hissillä alas, taas sokkeloisia käytäviä ja hissillä ylös… mutta löytyihän se EA-piste, jossa oli 4tätiä meitä ihmettelemässä. Kaikilta lapsilta mitattiin kuume. Anni mittasi itse 34,6 ja ihan hyvä oli ja sitten papereita täytettiin ja ihmeteltiin, mutta lopuksi jokainen lapsi sai lupalapun leikkipaikkaan. Aikaa vain oli kulunut niin paljon, ettemme enää leikkimään kerinneet. No mutta tulomatkalla sitten tiedämme miten toimia ja luulisi 8tunnin odotusajan riittävän leikkimiseenkin. J

Kotimme on 10. kerroksessa, josta on kiva katsella ulos. Lapsetkin tykkäävät vain seurailla ikkunasta leikkipaikan lapsia ja muuta elämää. Toisaalta tämä sairastaminen on pakottanut vain pysähtymään ja aikaa on ollut ikkunasta katseluun.


Maisemaa ikkunasta
Asumme alueella, jossa on paljon korkeita kerrostaloja ja jokaisen kerrostalon pihalla on oma leikkipiha. Varsinaista leikkipuistoa en ole vielä ainakaan nähnyt. Pikkukauppoja, josta saa ruokaa on tässä ihan lähellä montakin. Ainut ongelma on, että minnekään kauppaan ei pääse rattailla. Kaikkialla on portaita eikä kaupan sisälläkään ole oikein tilaa rattailla liikkua. Huomenna menemme Juhan kanssa jonnekin isompaan kauppaan.
Kielimuurihan se on täällä kaikkialla… eli motivaatio kielenopiskeluun kasvaa J Hyvä niin!

Sunnuntaina kävimme jumalanpalveluksessa, jonne kokoontui pieni seurakunta yhteen. Tosi ystävällisesti meidät otettiin vastaan. Suurin osa seurakuntalaisista on vanhempaa väkeä, muutama nuori aikuinen oli mukana ja yksi lapsi. Eli vielä on tavoitettavaa, onhan Omsk kuitenkin miljoona kaupunki.

Mari vie roskia


Kotimme ikkunasta on mukava katsella ulos

Anni ihasteli violettia taloa





KIITOSaiheet
Matka meni hyvin
Juhan ja Anun apu ja läsnäolo täällä
Viihtyisä koti Omskissa

Rukousaiheet
Parantuminen flunssasta
Maassaololuvan hakeminen
Omskin seurakunta

maanantai 8. lokakuuta 2012

Lentoliput

Viisumikutsut saapuivat Omskista ja niiden kutsujen kanssa sitten haimme viisumeita, jotka saimme viime keskiviikkona. Nyt on myös lentoliput hankittu ja lähdemme 18.10 lentämään kohti Omskia. Viikonloppuna katsoimme lasten kanssa videota Airoflotin koneista.. kuinka ne nousee ja laskeutuu. Vidossa näkyi myös pätkä Moskovan lentokentältä, jossa meillä on välilasku ja vietämme lasten kanssa mukavat 8tuntia.. mitenhän se sujuu?! :) No mutta tässä jo ihan innolla ja jännityksellä odotamme matkaa. Palaamme Suomeen 13.11. ja toivomme, että tuossa ajassa saamme tarvittavat asiat hoidettua. Nykyinen viisumimme on siis vuoden voimassa, mutta sillä saa olla maassa vain 3kk kerralla sen takia tarvitsee meidän hakea väliaikaista maassaololupaa, joka mahdollistaa olomme Venäjälle seuraavaksi 3vuodeksi. Rukoilkaa, että prosessi onnistuisi.

Muuten päivät ovat täyttyneet raamattukursseista, maakansiotyöskentelystä ja asioiden hoitamisista. Vietimme myös Annin 4v. synttäreitä perheen ja ystävien kesken. Kiva oli olla vielä yhdessä koolla ennen lähtöä.
 Viikonloppuna osallistuimme HOPE-kurssille, joka on ns.minilähetyskurssi kaikille lähetyksestä kiinnostuneille. Elias oli kipeänä, joten Markuksen kanssa kurssilla vuoroteltiin. Eritysen mielenkiintoista oli kuulla eri läheteiltä kulttuurishokin vaiheista ja miettiä, että mitenköhän se sitten omalla kohdalla menee. Asia ei sinänsä ollut uusi, mutta pian alkaa olla ajankohtainen, joten sitäkin tässä jo prosessoi.

Olemme aloittaneet rokotusohjelman, joka on erityisen epämukavaa lapsille. Itse piikit vielä kestää, mutta lasten puolesta surettaa, joka kerta. Tänään olimme taas Ryttylän neuvolassa ja tuntihan siinä meni, että saatiin piikit pistettyä. Houkuttelua, puolipakottamista ja lahjontaa näillä keinoin selvittiin. Neuvolareissun jälkeen odotti palkintomatka Riihimäen ABC.lle, jossa leikittiin ja herkuteltiin ja kaikilla oli taas hyvä mieli :)

Tällä viikolla jatkamme taas Raamatun opiskelua ja Markus käy Helsingissä yliopistolla.
Siunausta viikkoosi ja kiitos kun olet mukana matkallamme .

Rukousaiheita:
Matkaan valmistautuminen
Terveys, että saisimme lähteä terveenä matkaan

Mari

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Venäjän kurssilla


Tänä viikonloppuna opiskelimme taas hieman Venäjää. Tällä kertaa kurssi oli järjestetty Opistolla ja ihan aakkosista aloitimme. Hyvää aakkoskertausta itsellekin, kun alkukesän kurssin jälkeen on taas Venäjän opiskelu jäänyt. Meitä oli ihan hauska noin kymmenen hengen ryhmä.
Mummi oli hoitamassa Annia ja Eliasta, joten lapsillakin oli kiva kun saivat olla kotona. Kiitos vain Mummille taas avusta.

 Viime viikolla Raamattulinjalla opiskelimme 1.Mooseksen kirjaa Pirkko Valkaman johdolla ja Markus aloitti opintoja yliopistolla.

Viime viikolla lähetimme myös ensimmäisen rukouskirjeemme. Mikäli et sitä vielä saanut ja haluat jatkossa saada niin laita viestiä meille tai täytä lomake kansanlähetyksen sivuilla. Linkin löydät myös edellisestä blogitekstistä "Lähetä meidät Siperiaan".

Nyt odotamme kovasti viisumikutsuja Omskista, jotta pääsisimme lentoja varailemaan ja muutenkin hahmottuisi Omskin matkamme ajankohta.

Siunausta alkavaan viikkoon,
Mari


maanantai 20. elokuuta 2012

Lähetä meidät Siperiaan

Kuva: Philippe Gueissaz

Jos haluat liittyä lähetysrenkaaseemme ja saada meiltä rukouskirjeen, niin voit täyttää linkistä avautuvan lomakkeen http://www.sekl.fi/sekl/lahetysrenkaaseen Laita lähettiperheen kohdalle Aitamäki, niin alat saada meiltä postia. Voit myös laittaa tietosi meille suoraan sähköpostin tai facebookin kautta. Yritämme piakkoin saada aikaiseksi ensimmäisen rukouskirjeen. Lähetysrenkaaseen kuuluminen ei sido sinua mihinkään. Tärkeintä on, että muistat meitä rukouksessa ja että saamme jakaa kanssasi työmme ilot ja surut.

perjantai 17. elokuuta 2012

Syksyn tunnelmaa ja suunnitelmia

Luukas Onni Samuel on tänään 1kk.
Hän on kasvanut kovasti, hymyilee ja vähän jo jokelteleekin. Kuukausi on mennyt tosi nopeasti. Ensimmäiset kolme viikkoa vain lomailimme kotosalla opetellen uutta arkea kolmen lapsen kanssa. Anni ja Elias ovat ottaneet pikkuveljen hyvin vastaan. Toki mustasukkaisuuttakin on ja hieman enemmän kiukuttelua, mutta ne taitavat kuulua asiaan. Kiitollisia ollaan siitä, että ainakin toistaiseksi nyt meillä nukutaan paremmin kuin keväällä. Vauva on ollut aika hyvä uninen ja Eliaskin osaa jo nukkua koko yön putkeen.

Tässä me ollaan koko kolmikko :)

Viime viikolla alkoivat opinnot. Opistolla oli lähettien jatkokoulutus, jossa aiheena oli Mielenterveyden ensiapu ja viikonloppuna olivat Lähettipäivät. Näissä olivat siis mukana Suomessa tällä hetkellä olevia lähettejä. Lapsille oli oma ohjelmaa ja Luukas-vauva viihtyi hyvin äidin ja iskän kanssa. 

Tässä iltamenot Lähettipäivilta. Nuotio ja grilli-ilta :)


Nyt suunnittelemme syksyä. Minä aion ottaa Raamattukursseja Raamattulinjalta ja Markus jatkaa teologisessa opintojaan. Lähetyslinjaan kuuluu myös päättötyö, jonka parissa menee myös aikaa. Yhdessä Markuksen kanssa teemme myös maakansiota eli kokoamme tietoa Venäjästä.
Syksyn isona juttuna, haasteena ja innostuksena meillä on käynti Omskissa. Menemme sinne hakemaan väliaikaista maassaololupaa, joka vaatiin terveystarkastuksia ym. paikan päällä. Tarkoituksemme olisi lähteä loka-marraskuussa ja olla Omskissa noin kuukauden. Viime viikolla kävimme koko perheen voimin hakemassa passeja. Tästä nämä järjestelyt alkaa.

Juha ja Anu Saari lähtevät muutaman päivän päästä takaisin Omskiin. He lupasivat viedä jo joitain meidän tavaroita mukanaan. Eli tässä minä mietin mitä siellä Omskissa oikein tarvitaan. Mitä pakkaisi uuteen kotiin. Syksyn vierailun ajaksi saamme jo tulevan kotimme käyttöömme, mikä on tosi kiva juttu. :)

Rukousaiheita:
-Matkajärjestelyt Omskiin
-Opinnot
-Hengellinen varustautuminen; että löytyisi aikaa ja halua viipyä Sanan ja rukouksen äärellä.
-Lapset

Kiitos rukoustuesta ja siunausta sinulle alkavaa syksyyn.

Mari

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Poika eli "Siperian karhu"

Eilen 17.7.2012 klo 20.41 meille syntyi poika, "Siperian karhu". Pojan mitat syntyessä olivat 4 080 g ja 52 cm. Silmäpussit ovat samanlaiset kuin isällään, muuten aika oman näköisensä. Toisaalta samaa näköä osittain Annin ja osittain Eliaksen kanssa. Äiti toipuu synnytyksestä hyvin ja isä on myös tosi onnellinen. Uuden syntymä on aina ihme, jota ei voi kun ihmetellä. Jumalan luomistyöstä iloiten ja ihmetellen, kiitämme teitä kaikkia, jotka olette olleet hengessä mukana.

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Takana Kansanlähetyspäivät

Viikonloppu Kansanlähetyspäivillä oli antoisa, mutta myös tiivis. Eilinen menikin ihan vain useampia päiväunia nukkuessa ja levätessä.

Parasta viikonlopussa oli ihmisten kohtaaminen lähetysnäyttelyssä ja muuallakin. Tuntui jotenkin kotoisalta olla juhlilla. Ihmiset olivat niin aidosti kiinnostuneita meidän lähtemisestä ja elämästä yleensä. Ja tärkeätä oli kuulla, että meitä muistetaan rukouksin.

"Menkää Jeesus pitää teitä joka päivä lähellään, vaikka veisi syviin vesiin taikka laaksoon pimeään. Kun vain Herra teitä vie, kirkastuu myös synkin tie.
Menkää maitten ääriin asti! näin on käsky Kuninkaan. Teidätkin hän tahtoo viedä taisteluunsa voittoisaan. Kohta vapahdettu maa kiittää, palvoo Karitsaa." virsi 426:5-6

Tämän virren soidessa astelimme viimeiseen Päätösjuhlaan ristisaattueena paikalle. Me, uudet lähetit ja myös uudelle työkaudelle siunattavat lähetit. Siinä sitten perheen ollessa eturivissä paikalla tajusin todella mihin sitä ollaan matkalla; pieni ihminen suuressa Jumalan suunnitelmassa mukana. Kyyneleitähän siinä sitten vuodatin.. Ilon, jo valmiiksi ikävän, mutta myös lohdun ja luottamuksen kyyneleitä. Jumalan siunauksen varassa kun lähdemme, saamme luottaa siihen, että meidät on Jumala tähän tehtävään kutsunut ja Hän myös varustaa ja pitää meistä hyvää huolta. Päätösjuhla oli kaikenkaikkiaan liikuttava ja hyvä tilaisuus. Ihanaa oli, että perhettä ja ystäviä oli siellä paikalla. Kiitos siitä!


Tässä vielä kuvia viikonlopusta

Lauantai aamuna menossa aamupalalle ja sitten nuorten opetusta pitämään.

Onneksi Mummi ja Mamma auttoivat lastenhoidossa.

Anni osallistui 4-6v. ohjelmaan ja yhteisissä koko perheen ohjelmissa olivat kumpikin innokkaasti mukana.

Sunnuntaina ennen juhlaa piispa Jari Jolkkonen halusi tavata meidät uudet lähetit.



Päätöstilaisudessa Markus sai kunnian pitää lähetin puheen. Puheen voipi lukea tämän viikon Uusi Tie- lehdestä.

Minusta kaikki huipentui tähän hetkeen, kun saimme polvistua alttarille Jumalan eteen ja jokainen vuorollaan saimme ottaa vastaan Jumalan siunauksen tehtäväämme ja elämäämme. Ihanaa oli ja tosi tärkeää, että lapsetkin siunattiin. Tässä on meidän Annin vuoro.


Siunaamistilaisuuden jälkeen oli vielä kahvitilaisuus perheelle ja kutsuvieraille. Täällä saimme todistukset eli Lähetystyöntekijän valtuuskirjat.

Siunausta ja aurinkoista kesää!

Mari








keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Omsk mielessä

Usein riparin jälkeen elää vielä henkisesti pari päivää leirillä, mutta nyt kävi toisin. Maanantaina loppui Lohjalla Saarikossa leiri, josta kiidin suoraan Ryttylään Venäjän työalan vuosikokoukseen, joka vei ajatukset pian pois leiristä kohti tulevaa. Mari osallistui myös kokoukseen. Saimme tavata Omskista Saaret, eli Anun ja Juhan. Paikalla oli myös Jorma Laine Pietarista, Joose ja Johanna Pitkänen Minusinskistä ja Aatto "Aatsa" Lamminpää, joka käy Minusinskissa ja Karatusassa. Oli todella hieno tavata Hengen miehiä ja naisia, jotka tekevät upeaa työtä Venäjällä. Kokouksessa myös pohdittiin meidän sijoittautumistamme Venäjällä. Suuntana näyttää nyt olevan Siperia. Omskissa vietämme ensimmäisen vuotemme opiskellen kieltä. Minne sijoitumme kielikoulun jälkeen, on vielä auki. Mahdollisuuksia on monia. Herra sen yksin tietää, mutta niin kuin Aunuksessa aikoinaan opin, että sitä mitä Jumala antaa sitä sydämeni kantaa.

Jos haluat tavata meidät, niin tervetuloa Kansanlähetyspäiville Pieksämäelle ensiviikonloppuna. Olemme koko perheen voimin siellä. Meidät siunataan lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina, mutta olemme koko viikonlopun tietysti paikalla. Meidät voit tavata mm. lähetysnäyttelyssä, Venäjän osastolla, jossa myös tavattavissa muitakin Venäjän lähettejä. Olemme myös lauantaiaamuna klo 10.30 vetämämässä nuorten ohjelmaa. Nähdään Pieksämäellä. Linkistä näet koko päivien ohjelman: http://kansanlahetyspaivat.fi/

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Odotusta...

Tässä sitä odotellaan vauvaa ja Kansanlähetyspäiviä. Toivotaan ja rukoillaan, etteivät tule samaan aikaan.  Loppukevät oli kiireinen ja nyt olen yrittänyt pysähtyä ihan vain oivaltamaan, että meille on tosiaan tulossa vauva. Eilen sain pestyä ison kasan vauvan vaatteita ja ilokseni sain todeta, että kaikkea löytyy ei tarvitse ostaa mitään uutta. Tietenkin jotakin pientä, uutta ja ihanaa uudelle tulokkaalle saan hankkia :)

Kansanlähetyspäivät lähestyvät ja siellä meidät siunataan lähtöön. Sekin on merkittävä hetki. Jumalan siunauksen varassa on hyvä lähteä ja olla. Välillä tuntuu hassulta, että meidät siunataan jo nyt, kun lähtöön on kuitenkin yli puoli vuotta. Mutta toisaalta tuohon puolivuotiseen sisältyy paljon tärkeitä käytännön järjestelyjä ja asioita, joihin todella tarvitsemme Jumalan apua, johdatusta ja siunausta.

Kansanlähetyspäivillä meitä voi tavata lähetysnäyttelyssä. Päivystämme siellä pe klo 17-19, la 13-15 ja 17-18. Tule moikkamaan meitä!
Pidämme myöskin opetuksen nuorten ohjelmassa la klo 10.30. Tervetuloa kuulemaan tarinaamme nuorten puolelle :)
Siunaaaminen tapahtuu sunnuntaina päätöstilaisuudessa klo 13.

Rukousaiheemme: Kansanlähetyspäivät, vauvan syntyminen, kesäloma
Kiitosaiheet: Elias nukkuu paremmin, rukoilkaa, että tämä jatkuu....

Tässä vielä linkki kansanlähtetyspäivien ohjelmaan http://kansanlahetyspaivat.fi/kansanlahetyspaivat/ohjelma

Siunausta päivääsi!

Mari

tiistai 29. toukokuuta 2012

Elämää..

Tässä pieni  kuvaesitys viime viikojen elämästä. Kamera ei ole ollut opistolla mukana, mutta onneksi netistä löytyi tällainen ilmakuva opiston rakennuksista. Ja niin siellähän viime viikolla taas opiskeltiin. Erityistä viime viikossa oli se, että koko viikon olimme vain omalla lähetyslinjanporukalla. Aiheina olivat mm. sielunhoito vieraassa kulttuurissa, kertomusten käyttö lähetystyössä, Raamatun käyttö lähetystyössä jne.

Lisäksi minä olen tosiaan aloittanut Venäjän opiskelun Helsingin avoimessa yliopistossa, jossa tahti on todellakin kova. Opiskelu tuntuu nyt sellaiselta tunteiden vuoristoradalta epätoivosta iloon, mutta tyytyväinen olen, että menin mukaan kurssille. Pääsen vähän alkuun ennen vauvan syntymää. Tähän toivoisin erityisesti kommentteja ja rohkaisua niiltä oppineilta, jotaka ovat huonosta kielipäästä huolimatta jonkin kielen oppineet....

Viime viikonloppuna muutimme!!
Olemme tosi kiitollisia uudesta tilavammasta kodista! Täytyy nyt vain olla kärsivällinen ja kestää "pientä" kaaosta kotona. Pikkuhiljaa....

Muuton keskellä kävimme ristiäisissä Lohjalla. Saimme kunnia tehtävän olla kummeja pienelle Lotta-tyttöselle. Tätäkin kummi asiaa olen kovasti miettinyt nyt lähetystyöhön lähtiessä. Me lähdemme niin kauas.. Kuinka pitää yhteyttä ja olla kummi. Jotenkin kuitenkin olen nyt saanut rauhaa tähänkin asiaan. Rukousyhteys säilyy aina ja kummin tärkeä tehtävä onkin kantaa rukouksin kummilapsiaan Jumalalle. Ja käydäänhän me Suomessa jolloin tavataan.
Terveisiä kaikille rakkaille kummilapsille. Rukouksin muistetaan!


Vielä voisi tähän lisätä, kuvan nenäliinoista ja Finrexin paketista, mutta jää nyt kuvaamatta(kello jo liian paljon.....) Niin flunssahan se tähän kaiken keskelle iski meille molemmille. Lapset sairastivat onneksi jo viime viikolla.

Tämä viikko on viimeinen kouluviikko.  Opiskelu jatkuu vielä kesäkuussa itsenäisesti päättötyötä aloitetellen ja muita etäopintoja tehden. Kansanlähetyspäivien jälkeen pidämme lomaa!

Nyt hyvää yotä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä!

Mari





tiistai 8. toukokuuta 2012

Keväistä arkea...

Mukavaa, kun lumi on vihdoin sulanut ja lapset viihtyvät hiekkalaatikolla. Itsekin voi siinä sitten istahtaa ja nauttia auringosta. Tänään kipaistiin kauppaan ja syötiin hiekkalaatikon reunalla kevään ekat jätskit ulkona :)
Opiskeltu ollaan.... Eilen pohdimme köyhyyden ja korruption kohtaamista. Ja tänään alkoi Työkaluja markkinointiin kurssi. Eli monenmoista teemaa löytyy lähetyslinjalta. Mutta kyllä nämä kaikki lähetystyötä koskettaa.
Ensi viikolla aloitan Venäjän opiskelun Helsingin avoimessa yliopistossa. Ja oikeasti ihan innoissani kurssia odotan!!! :) Toivottavasti opiskeluintoa ja jaksamista riittää. Käyn Helsingissä noin kahtena iltana viikossa touko-kesäkuussa. Ajattelin että olisi nyt hyvä jo startata Venäjän alkeet ennen vauvan syntymää, kun en tiedä miten opiskelu onnistuu ihan pienen kanssa, monet kurssit kun ovat iltaisin.  Tarkoitus olisi kyllä jatkaa esim. Riihimäen aikuislukiossa ensi syksynä, mutta katsotaan.

Elias se on edelleen nukkunut huonosti. Tänään käytin pojan lääkärissä ja korvatulehdushan siellä tällä kertaa oli. Saimme myös lähetteen Hämeenlinnaan unikouluun. Jospa poika oppisi koulussa nukkumaan :) ja toiveena olisi, että taito säilyisi myös kotona.
Lapset myös vaihtavat päiväkodista perhepäivähoitajalle. Rukoillaan, että tämä vaihto sujuisi hyvin. Olemme useaan kertaan käyneet perhepäivähoitajalla tutustumassa ja on se niin paljon rauhallisemman oloinen paikka, kun päiväkoti, mikä on hyvä varsinkin Eliakselle eikä se meidän Annikaan (3,5v) nyt niin iso vielä ole.

Kiitos kaikille meitä rukouksin muistaneille. Vaikka väsymystä onkin tuntuu siltä, että Jumala pitää huolta ja antaa voimaa. Ja kevät on minusta aina ihanaa aikaa, kun luonto herää eloon. Jumalan luomistyö näkyy niin selkeästi kaikkialla.

Mukavia kevätpäiviä ja hiljentymistä Jumalan kanssa,

Mari

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Kohti Venäjää...

Sataa vettä. Elias nukkuu päikkäreitä ja minä ajattelin tarttua hetkeen. On hiljainen koti ja aikaa hieman pohdiskella ja kirjoitella..
Niin otsikkokin sen jo paljastaa, että olemme nyt tarpeeksi kohdemaata pohdiskelleet ja päätyneet siihen, että vieköön Jumala meidät Siperiiaan jos niin tahtoo. :) Itse olen tarvinnut tämän kevään ajan pohtia eri vaihtoehtoja, missä meitä seurakuntatyön tekijöitä tarvitaan..mikä kohde meitä kutsuu ja tuntuu siltä, ettei löydy toista... tai jos Jumalalla on jokin muu maaa meille varattuna täytyy meidän kulkea ns. Venäjän kautta. Nyt sitten yhdessä aluentyöntekijöiden kanssa täällä ja työntekijöiden kanssa Siperiassa pohdimme minne päin meitä sijoitetaan. Ensin on pohdittava missä käymme vuoden mittaisen kielikoulun. Tällä hetkellä vaihtoehtoina taitaa olla Pietari ja Omsk. Varsinainen työkenttä sitten avautuu todennäköisesti kuitenkin Siperian puolelle Omsk ja Krasnoyarskin alue taitavat olla tässä kohtaa pohdinnoissa, mutta asioilla on tapana muuttua matkan varrella. Tässä on linkki karttaan josta näkyy vähän mihin päin oltaisiin menossa.
http://www.baikalcomplex.com/images/common/map1.jpg

Rukoilkaa Jumalan johdatusta näihin suunnitelmiin ja meille luottamausta, että Jumala todella toimii niinkuin parhaaksi näkee. Nyt ainakin on sellainen rauha ja luottamus sydämessä.

Toinen rukousaihe voisi olla riittävä lepo koko perheelle. Elias on ollut kovin väsynyt, kiukkuneinen ja levoton nukkuja öisin. Tuntuu, että 5päivää viikossa päiväkodissa on hieman liikaa pienelle pojalle, joten olemme nyt lyhentäneet päiväkoti viikkoa 3-4päivään. Huomaamme kuinka levottomat yöt painavat meitä vanhempiakin jo. Pohdimme myös hoitopaikan vaihtoa.. Nyt olisi perhepäivähoitajalla tilaa. Menemme maanantaina sinne tutustumaan. Hoitajalla olisi kaksi paikkaa ja vaikeinta onkin tietää mitä sitten tehdä Annin kanssa, joka tuntuu päiväkodissa hyvin viihtyvän ja nyt kaverit siellä ovat niiiin tärkeitä. Ja kyllä Eliaskin päiväkotiin mielellään menee ja jääkin, mutta onhan siellä aikamoinen meno ja hälinä, joka varmasti väsyttää. Rukoilkaa meille vanhemmille viisautta toimia oikein.

Kiitosaiheena on tosiaan uusi tilavampi koti, jonne muutamme toukokuun lopussa. Kävimme kotia jo katsomassa ja hyvältä näytti! :)

Mukavaa viikonloppua kaikille! Jumalan läsnäoloa hetkiisi.

Mari

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Uusi koti! Kiitos Jeesus :)

No niin rukouksiimme vastattiin. Eilen tuli Hausjärven kunnalta ilmoitus rivari kolmiosta, joka vapautuu ensi kuun alussa. Näin se Jumala järjestää... Olikin niin sellainen olo, että täytyisi vain malttaa odottaa eikä hötkyillä eteenpäin, mutta kun se odottaminen ja luottaminen on aina niin vaikeeta.... mutta hyvin kävi taas! Tämä uusi tuleva koti on siis rivitalo kolmio ja vielä pikkuisen lähempänä opistoa (ja leikkipuistoa) kuin nykyinen kotimme. Vilma-koira saa siis olla kanssamme vielä ensi keväälle ja ihan mukavalta tuntuu sekin asia, että saamme vielä pitää omat huonekalumme (opiston asunnot kalustettuja). Tulevaisuudessa sitten kuitenkin sopeudumme uuden kuttuurin tarjontaan. :)
Kiitos teille rukoilijoille ja terveiset täältä Kouvolan Mummilasta, jossa olen lasten kanssa. Markus jäi viikonlopuksi kotiin ahertamaan kandityönsä parissa. Tsemppiä kotiin Markus! :)

Mari

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Kansanlähetyspäiville 6.-8.7.!!

http://kansanlahetyspaivat.fi/kansanlahetyspaivat/ohjelma

Tässä linkki Kansanlähetyspäivien ohjelmaan. Kansanlähetyspäivät pidetään siis tänä vuonna Pieksämäellä 6.-8.7. Meidät uudet lähetit siunataan uuteen tehtävään tuolloin sunnuntaina päätösjuhlassa. Nyt kaikki mukaan Kansanlähetyspäiville!

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Kohti kesää

Aika kuluu nopeaan. Tuntuu, että tämä kevät on mennyt ihan silmänräpäyksessä. Enää vajaa kaksi kuukautta ja tämä varsinainen lähetyslinja on jo ohi... Toki opinnot jatkuvat vielä kesäkuussakin ja syksyllä, mutta silloin rakennetaan jokaiselle oma henkilökohtainen lukujärjestys ja yhteisiä lähetyslinjan päiviä on vain kourallinen. Pieni porukkamme, kuuden hengen tiimimme hajoaa...  No joo.. mutta nautitaan nyt vielä kevään koulupäivistä. Luvassa on vielä monta mielenkiintoista teemaa. :) Huomenna aiheena on lähetiksi siunaamisen vaiheet... ?? ja loppuviikoksi luvassa olisi videokuvauksen peruskurssi. Opitaan sitten sitäkin ainakin vähän, josko tulevaisuudessa tulisi hyviä videopätkiä maailmalta :) Katsotaan...

Pääsiäistä vietimme Lahdessa Mamman luona ja kotona ystävien seurassa. Mukavaa, että oli aikaa vain olla. Erityisesti lapsista huomaa, kuinka he nauttivat kun koko perhe on koossa.

Rukousaiheenamme on edelleen asuntoasia ja pyydämmekin siihen viisautta. Meillä on nyt kiva asunto. mutta tilakysymys on se mitä pohdimme. Mahdummeko me vielä kolmen lapsen kanssa tässä asustamaan(siis kaksio).   Opistolla olisi nyt tarjolla isompi asunto, mutta Vilma-koiraa emme voisi sinne viedä. Pitäisi siis tehdä Vilman suhteen päätöksiä...
Toinen rukousaihe on tämä raskaus, että kaikki sujuisi hyvin loppuun asti. Tähän asti onkin mennyt tosi hyvin. Kiitollinen mieli siitä!

Siunausta kaikille taas alkavaan arkeen ja Pääsiäisen ILOA...  Kristus on Ylösnoussut! :)

Mari


torstai 22. maaliskuuta 2012

Seurakuntia synnyttävä työ

Meillä on lapset taas sairastelleet, joten olemme Markuksen kanssa vuorotellen opiskelleet. Viime viikonloppuna olimme (kumpikin vuorollamme) Helsingissä Lähetysseuralla pohtimassa lähetystyön haasteita, lähetystyöntekijän erilaisia rooleja ja johtajuutta.

Eilen ja tänään oli kahden päivän kurssi aiheesta seurakuntia synnyttävä työ. Tosi mielenkiintoinen kurssi kuinka seurakuntia on lähdetty perustamaan Japanissa, Mongoliassa, Siperiassa ja Thaimaassa. Tätä aihetta olisi jaksanut kuunnella pidempäänkin. Vanhat lähetystyön konkarit kentältä olivat kertomassa siitä mitä oikeasti on tehty ja miten toimittu. Yhteinen piirre oli selkeä. Jokaisessa maassa ja kaupungissa oli yksi tai muutama paikallinen kristitty, jotka palavasti halusivat omalle paikkakunnalle kristillisen seurakunnan. Sitten yhdessä rukoiltiin, toimittiin ja kutsuttiin ja pikkuhiljaa seurakunta kasvoi.

Tulevaksi viikonlopuksi saamme isovanhemmilta lastenhoitoapua, joten pääsemme yhdessä osallistumaan Idän Työn päiville, jossa puhutaan paljon Venäjän työstä. Mielenkiinnolla odotan kurssia. Muistakaa meitä rukouksin!

Mari

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Kehitysyhteistyö ja lähetys kurssia ja kotiväenpäiviä.

Meillä oli tiivis vloppu opiskeluiden merkeissä. Osallistuimme Kehitysyhteistyö ja lähetys-seminaariin seka la että su. Itselle päällimmäisenä ajatuksena jäi Harri Lammin luennosta lähetystyön ja kehitysyhteistyön idea siitä kuinka Jumala haluaan tehdä työtä.. Jumala haluaa, että mahdollisemman moni pelastuisi ja tässä työssä me työntekijät saamme olla välineinä eikä niin, että lähtökohta olisi, että minä haluan tehdä työtä/lähteä lähetystyöhön ja minulla on esim. julistus tai auttaminen välineenä. Kaikki lähtee siis Jumalasta!! Ja näihän se onkin, mutta aina uudelleen se pitää ja saa muistaa ja ymmärtää :)

Samaan aikaan opistolla vietettiin Kotiväenpäiviä eli kutsuttuina vieraina olivat lähettien perheet: vanhemmat ja sisarukset. Meilläkin oli perhettä paikalla. Kummankin äidit pääsivät mukaan ja myös Simo-veljeni. He saivat prosessoida ajatusta meidän lähtemisestä. Läheisille lähteminen on varmasti hienoa, mutta myös tosi haikeaa niikuin myös meillekin. Tällaiset kotiväenpäivät järjestetään joka vuosi lähettien perheille. Tosi mahtavaa on, että tähänkin puoleen panostetaan, koska onhan se iso muutos kaikille.

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Vieraita Siperiasta

video

Saimme eilen vieraita Siperiasta. Joose ja Johanna Pitkänen lapsineen kävivät meillä yllätysvierailulla ja toi terveiset Siperiasta ja Minusinskista / Karatusasta. Karatusassa on suuri kirkkoprojetkti. Käy tsekkaamassa mistä on kysymys -> Kirkko karatusaan

tiistai 28. helmikuuta 2012

Raamattua lapsille

Tänään meillä alkoi kolmen päivän opetusjakso teemasta kuinka opetan Raamattua lapsille. Ensimmäinen päivä ainakin oli tosi hyvä. Koen tämän aiheen tosi tärkeäksi ja hyödylliseksi. Luulen ainakin, että tulevaisuudessa tulen tarvitsemaan näitä vinkkejä, koska minun työ kentällä on ainakin osittain lapsityötä, josta minulla on loppujen lopuksi vähän kokemusta. Tänään tutustuimme metodiin, kuinka opettaa lapsille ulkoa Raamatunkohtia.

 Tässä kuvassa opettajamme Helena ja hienosti kuvitettuja Raamatunkohtia. :)

torstai 23. helmikuuta 2012

Etäviikolla

Tämä viikko alkoi jännittävällä tavalla. Siskoni-Hanna on sairauden vuoksi ollut maksansiirto jonossa jo yli vuoden ja nyt sitten maanantaina tuli soitto siskolle, että sopiva maksa on löytynyt. Leikkaus oli ma-ti välisenä yönä ja meni hyvin!! Siitä olemme tosi kiitollisia! Vielä kuitenkin pyydän rukousta siskoni puolesta, koska kivut ovat leikkauksen jäljiltä tosi kovat ja toipuminen pitkä ja raskas prosessi. Rukoilkaa myös, että uusi maksa nyt toimisi  hyvin uudessa kehossa.

Niin siis tämä viikko 8 on tosiaan etäviikko koulussa. Tarkoittaen "lomaa", jossa on etätehtäviä. Me teimme nyt niin, että lapset olivat ti ja ke hoidossa niin saimme ainakin aloitettua etätehtävien tekemisen. Muuten vietämme perheen kesken lomaa. Tänään kävimme koko perheen voimin uimassa ja pizzalla. Mukava reissu oli :) Anni ja Elias ovat kumpikin oikeita vesipetoja. :)

Mutta niin ajatukseni ovat aika pitkälti Hannan toipumisessa, joten pyydän, että muistakaa häntä rukouksin!

Kiitos!

Mari

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

KIITOS!

Tänä aamuna sain hiljentyä ehtoollispöydässä. Meillä on täällä joka keskiviikko opiskelijoiden aamuehtoollinen. Ihan mahtava juttu :) Lauletaan virsiä, nuorten veisuja, ylistyslauluja jne. kaikille omansa :) Parasta on kuitenkin , että saa polvistua ehtoollispöytään. Todeta ja muistaa, että Jumalan armo ja rakkaus riittää minullekin. Tällaiset "keidashetket" antavat niin paljon voimaa arkeen.
Kiitollinen olen myös normaalin arjen palautumisesta. Lapset ovat olleet terveinä! Kiitos Jeesus ja kiitos kaikille, jotka ootte muistaneet meitä rukouksin.
Koulussa on tällä viikolla mediaviikko. Opiskellaan nettisivuista, blogin perustamisesta/kirjoittamisesta!! lehtijuttujen kirjoittamisesta ja huomenna on aiheena valokuvaus. Hyviä aiheita olleet kaikki. Alkuviikosta käytiin läpi taas käytännön juttuja ns. millaisia paperihommia on luvassa, kun muuttaa ulkomaille..kela, verotus, vakuutukset jne. Paljon on muistettavaa ja hoidettavaa. Mutta ensin täytyy tietysti löytää se kohde, jonne on matkaamassa. Muistakaa rukouksin...

Tänään toivon sinulle näitä "keidashetkiä" Jumalan kanssa. Nykypäivänä kaikilla on aina kiire, joten OTA aikaa Jumalalle; Raamatun lukemiseen, rukoukseen, srk:ta yhteyteen ja  ihan vain olemiseen Jumalan kanssa. Se kannatttaa aina!
 
Mari

 
 
 
 

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Sairastelua, sairastelua ja vielä kerran sairastelua...

Tässä jo kovasti odotamme normaalin arjen palautumista. Elias oli tosiaan koko viime viikon kipeä tai no torstaina ilmoitin päiväkotiin, että huomenna lapset tulevat hoitoon. Mutta niinhän siinä sitten kävi, että Annille nousi kuume yön aikana ja kotiin jäätiin. Eilen olivat kunnossa (ainakin niin luultiin..) ja menivät päiväkotiin. Päivä sujuikin ihan hyvin ja me opiskeltiin Markuksen kanssa. Viime yönä Anni sitten heräsi itkuisenä "korvaan sattuu" ja aamulla mentiin lääkäriin. Otin varmuuden vuoksi Eliaksenkin mukaan korvatarkastukseen, koska nuhainen oli kuitenkin vielä. Ja korvatulehdukset olivat kummallakin. Vielä lääkärissä luultiin, että huomenna voisi normi arki alkaa kera antibiootin. Lääkäri sanoi, että ihan hyvin voi päiväkotiin mennä, kun ei kerta kuumettakaan ole ja jos eivät ole kipuisia. No päästiin kotiin ja päikkäreille niin oli jo Annin kuume nousussa. Eli kotoilu jatkuu... Nyt vain rukoillaan, että antibiotit tehoaisi ja lapset tulisi terveeksi. Harmittaa, että opinnot jää, mutta vielä enemmän kypsyttää kokoaikainen vuorottelu Markuksen kanssa. Mitään koko perheen yhteisiä juttuja ei oikein voi tehdä. Minä itsekin olen ollut flunssassa, mutta kuumetta ei kuitenkaan ole ollut. Vilmaakin jokin vaivaa, kun juo kauheasti ja sen mukaan sitten myös pitäs ulkona ravata. Yölläkin on ravattava. Eli olisi siis Vilmakin lääkäriin vietävä. Markus se taisi laittaa johonkin facebook päivitykseen että minussa ei ole mitään vikaa. Ja ainakin vielä pitänee paikkansa (siis jos terveydentilaa miettii.. ;) Toivotaan nyt ettei saa flunssaa.
Eli tällai meitä nyt koetellaan, mutta taitaa olla aika normi meininki lapsiperheessä tällä hetkellä. Tää viikko meillä on ollut opiskeluissa arjen apologiaa eli uskon puolustuksesta meille on luennoitu. Yhtenä päivänä pääsin mukaan ja ihan ok teema.. huomenna vielä sama teema jatkuu ja sillai mielenkiinnolla odotan, että miten teemaa jatketaan. Perjantaina olisi aikaa etätehtävien tekemiseen. Katsotaan miten saa tehtyä.

Rukousaiheemme tänään:
-parantumista
-kärsivällisyyttä lasten kanssa
-parempia yöunia

Siunausta sinulle!

Mari

tiistai 31. tammikuuta 2012

Päivä Kauniaisissa

Tänään pääsin minäkin koulutukseen Kauniaisiin. Olipas mukava pitkästä aikaa vierailla vanhassa koulussani, johon liittyy niiiiin paljon mukavia D7 muistoja. :)  Kovastihan olivat tilat uudistuneet eikä edes opettajien huoneeseen löytänyt ilman apua, mutta kun löytyi oli siellä kahvi ja suklaa tarjoilua. Kiitos Martti ja Lauri! Siinä sitten muisteltiin se traakinen opettajat vastaan oppilaat jalkapallopeli, joka jäikin viimeiseksi Diakin historiassa. Lopputuloksena oli kolme potilasta Jorvissa, joten ihan lääkärin kehoituksesta vaihtoi Diak-Kauniainen lajia. Perinne taisi siirtyä Ultimaten pelaamiseen..?
 Huomenna olisi sitten taas uusi päivä Kauniaisissa. Elias on nyt vuorostaan kipeä, joten Markus oli tämän päivän kotona. Huomenna saamme onneksi Ritva-Mamman hoitoavuksi. Eliaksella on flunssaa ja vain pientä lämpöä, mutta juuri siinä rajoilla, että voisiko päiväkodissa olla.
Viime viikko oli sillä tavalla "normaaali", että lapset olivat hoidossa ja me koulussa. Viime viikolla tuli vihdoin sellainen olo, että nyt lapset ovat päiväkotiin kotiutuneet. Elias haluaa heti tädin syliin ja siitä sitten rupeaa jo äitille ja iskälle vilkuttelemaan. Erityisen iloisia olimme, kun kuulimme, että Annilla on nyt se paras kaveri hoidossa. Ihme olikin, että tänäänkin Anni halusi mennä päiväkotiin, vaikka olisi saanut jäädä Eliaksen ja iskän kanssa kotiin. Niin niistä kavereista tulee tärkeitä.
Viime viikon opintoja olivat: Sukupuu ja lähetin identiteetti,  Kotimaa ja lähetti, opistolla vietimme myös kaikkien opiskelijoiden yhteistä lähetyspäivää tutustuen useampiin Kansanlähetyksen lähetyskohteisiin. Oli myös retkeä Lopelle tutustuen meitä ohjaaviin ja lähettäviin työntekijöihin ja yhdessä prosessoitiin taas! lähetystyöntekijää monesta eri näkökulmasta. Tämä opiskelu on yhtä prosessointia, mutta tärkeää. Onhan kyseessä iso elämänmuutos, johon tuleekin valmistautua huolella. Sen voimme sanoa, että ainakin meitä pidetään hyvää huolta!!
Viikonloppuna olimme Nummella ystävien häissä. Sunnnuntaina saimme ystäviä kylään Lohjalta. Markus on käynyt ahkerasti hiihtämässä useamman kerran viikossa. Minä vain kerran, mutta ehkä siitä se alkaa...?
Niin on pitänyt kirjoittaa meidän ns. normaalista päivärytmistä. Viemme lapset hoitoon aamupalalle noin klo 8. Siitä sitten pääsemme itse opistolle syömään aamiaista. klo 8.30 alkaa aamuhartaus ja 9 - 9.30 on henkilökohtainen hiljentyminen. Varsinainen opiskelu alkaa vasta 9.30. Aluksi veimme lapset hoitoon vasta 9jälkeen, mutta silloin päiväkodin lapset olivat jo pihalla ja meidän lasten oli jotenkin vaikeampi jäädä suoraan ulos, joten tämä 8 rytmi on osoittautunut hyväksi. Ja itselläkin oli haaveena, että tämän kurssin aikana kerkäisi myös hoitaa omaa uskoa, joten aamun hartaudet ja hiljentymiset ovat olleet ihan loisto juttu!
Opiskelupäivä päättyynormaalisti  klo 16 mennessä. Yleensä jo klo 14.30, mikä on hyvä, ettei tule niin pitkää hoitopäivää lapsille.

Rukousaiheeksi jätän teille edelleenkin lähetyskohteen selkiintymisen. Ja siihen asti, kun kohde on vielä epäselvä, niin toivon sellaista rauhaa ja epätietoisuuden sietokykyä.
 Myös asuntoasiassa saa meitä muistaa. Toivomme, että ennen kolmannen lapsen syntymää voisi meille löytyä isompi koti.
Siunausta viikkoosi!

Mari

maanantai 23. tammikuuta 2012

Viime viikko

Yritän päivittää tätä blogia nyt alkuun kerran viikossa, mutta katsotaan miten onnistuu.
Viime viikko ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Annille nousi korkea kuume tiistaina ja loppuviikko menikin sitten kotosalla. Vähän jo kerkesimme Annista huolestuakin, kun yli 40asteen kuume kesti useamman päivän, mutta onneksi nyt Anni on jo terve. Anni itsekin oli tänään sanonut päiväkodissa tädeille, että on iloinen, kun saa olla terve. Terveys onkin sellainen jokapäiväinen  kiitoksen aihe, minkä liiankin helposti unohtaa.

Annin kuumeilu tarkoitti siis sitä, että vuorotellen kävimme Markuksen kanssa opiskelemassa, minä vähemmän, mutta kävin kuitenkin. Torstai päivän harmina oli minulla aamupalan yhteydessä lohjennut hammas. Onneksi sain samlla päivälle päivystysajan ja särky saatiin kuriin. Varsinaisen ajan sain sitten noin kuukauden kuluttua. Voipi olla, että tarvitaan juurihoitoa tms.. Tätä hammasasiaa saa muistaa rukouksin. Kokemukseni juurihoidoista Lohjalta eivät ole kovin hyviä, joten olen aika lailla hammaslääkäri kammoinen tällä hetkellä. Parempi olisi kuitenkin hoitaa hampaat hyvin nyt täällä Suomessa, eipä houkuttele Venäjän tms. maan hammaslääkäri vastaanotot. Ihan viimeisenä sinne!!!

Ajattelin, että voisin nyt tänne aina kirjoitttaa mitä aiheita meillä oli opinnoissa, koska moni on niistä kysynyt ja on kiinnostunut. Eli siis viime viikolla pohdimme lähetyksen historiaa, lähetyksen moniarvoisuutta. Sitten opimme käytännön jutuista kuinka keräämme tuki/rukousrenkaan ja teemme nimikkosopimuksia eri seurakuntien kanssa ja muutenkin saimme tietoa kuinka rahoitus käytännössä meille järjestyy. Perjantaina oli Kirkon Lähetystyön Keskuksen järjestämä ensimmäinen koulutuspäivä Kauniaisissa. KLK järjestää kaikille eri järejstöissä lähetystyöntekijöiksi opiskeleville yhteistä koulutusta eli perjantaina mukana oli opiskelijoita Suomen Lähetysseurasta, Sleystä, Kylväjästä ja Kansanlähetyksestä.  Nyt päivän aiheena oli KLK:n esittelyä ja perhetyön menetelmiä. Markuksen mukaan päivä oli mielenkiintoinen. Itse olin kotona lasten kanssa. Tämä vähän harmitti. Mutta onneksi uusia koulutuksia tulee vielä. On ihan mukava tavata myös muiden järjestöjen opiskelijoita. Joukossa on muutamia tuttujakin.

Viikonloppuina olemme nauttineet ihan vain kotona olosta, päiväunista :), koko perheen voimin ulkoilusta:pulkkamäestä etenkin. Asumme noin 500m päässä opistosta. Opiston pihalla on kiva leikkipuisto ja hyvä pulkkamäki. Siellä sitten viihdymme koko perhe. Silloin, kun opistolla on viikonlopputapahtuma saamme käydä myös siellä syömässä. Tätä etua olemmekin hyödyntäneet useaaan kertaan.
Viime lauantaina kävin aamupäivällä Lohjalla vielä asioita hoitamassa ja muutamaa ystävää tapaamassa. Oli myös kiva ylläri tavata pari kivaa Lohjan nuorta Pressossa :) terkkui vaan tytöt!
Iltapäivän ja illan olinkin sitten kaverin polttareissa Vihdissä. Mukavaa oli sielläkin.

Tänään maanantaina opiskelu alkoi englannin kokeella, joka  kesti koko päivän. Vaikea ja pitkä oli. Onneksi on nyt ohi. Jännityksellä jään odottamaan tuloksia. Markus oli koko päivän Helsingissä teologian opintojen parissa (pro seminaarissa), joten englannin koe (tuska;) odottaa vielä häntä.

Tässä näitä viime viikon kuulumisia. Kirjoitelkaa ja kommentoikaa rohkeasti tänne blogiimme olisi kiva kuulla myös teistä. Markus tässä taustalla soittelee kitaraa ja lauleskelee. Johdasta matkalle soi juuri...  Laulun sanoin toivon siunausta ja mukavaa viikkoa jokaiselle. Kiitos kun olette olemassa ja mukana matkalla! :)

"Edessäsi pitkä tie sinut seikkailuihin vie.
Älä pelkää olleenkaan, turvaa yksin Jumalaan.
Johdatusta matkalle, turvallinen olkoon se.
Tehtäväsi täyttää saat. Muille siunausta jaat.
Johdatusta matkalle. Turvallinen olkoon se."
san. Anna-Mari Kaskinen


perjantai 13. tammikuuta 2012

Uusi tulokas :)

Tässä tosiaan kirjoitin ekan blogi tekstin kokonaan mainitsematta uudesta tulokkaasta ihan kuin se jokin salaisuus olisi, mutta ei tosiaan enää, koska joka minut näkee niin huomaa kyllä :) Että totta tosiaan meille on tulossa pikku Aitamäki nro 3 :).  LA on 14.7.
Välillä sitä ollaan mietitty, että ihanko hulluja sitä ollaan, kun nyt sitten vielä kolmas lapsi tähän elämäntilanteeseen, mutta rauha on tämänkin asian kanssa nyt. Eipä olla ensimmäisiä, jotka saavat kurssin aikana vauvan, eikä varmaan viimeisiä. :)
Ensimmäinen ultra oli joulun jälkeen ja kaikki oli hyvin. Tätäkin asiaa ja meidän pientä saa muistaa rukouksin. Kiitän!

Mari


Ajatus blogin kirjoittamisesta on ollut minulla jo pitkään. Ihan jo siitä hetkestä lähtien, kun viime tammikuussa (2011) soitimme Kansanlähetykseen vähän kysyäksemme, milloin olisi hyvä hakea kurssille jne. Tämän puhelun jälkeen alkoi vahva prosessointi olisko nyt meidän aika lähteä lähetystyöhön, pitkään se on ollut minun omana, Markuksen ja sitten myös yhteisenä haaveena. Ja niin siinä kävi, että me haimme kurssille ja pääsimme. Nyt asumme Ryttylässä ja käymme Kansanlähetyksen lähetyslinjaa. Ja täällä on ollut ihan mahtavaa… :) Mutta palataan kohta siihen.
Laitoin tähän ensimmäiseksi kuvan meidän taulusta. Se on Ikean ja varmasti monellekin tuttu näky. Meillä taulu on ollut sohvan yläpuolella. Nojatuolissa olen sitten istunut ja katsellut tuota taulua, miettien Jumalan suunnitelmaa meidän elämälle(erityisesti viime vuoden aikana). Tie vie eteenpäin, kohti tuntematonta. Mahtavaa on, että voi luottaa siihen, että tämä tie on valmistettu. Jumala itse on valmistanut sen meille ja Jumalan kanssa sitä tietä on  turvallista kulkea, luottaen siihen, että Hän itse kulkee meidän kanssamme.  Tämän blogin nimi syntyi ajatuksena tuosta taulusta. Tien kulkijat on myös hieno näytelmä Lohjan Raamattukylässä. Tällä tavalla myös Lohjaa sydämessä kantaen… :)
Niin takana on muutto Lohjalta. Muutimme su 18.12. Muutto oli raskas niin kuin yleensäkin tapana on.. Mutta haluan jakaa ajatukseni muuton keskeltä. Hain lapset hoidosta illalla ja ajelimme siinä puoli kymmenen maissa kohti uutta kotia. Markus oli vielä hakemassa kuormaa muuttoautolla. Lapset nukkuivat takapenkillä ja itse olin tyytyväinen, että päivä oli jo näin pitkällä. Kohta muutto olisi ohi. Mieleni täyttyi myös ajatukset Lohjan elämästämme ja en voinut muuta kuin kiitollisena katsoa taaksepäin. Lohjalla tapasin rakkaan aviomieheni <3 ja olimme saaneet kaksi ihanaa lasta. Lohjalla tapahtui siis elämämme merkittävimpiä asioita. Lohjan seurakunnassa oli myös todella hyvä tehdä ja opetalla nuorisotyötä. Mahtava työtiimi, joiden kanssa sai jakaa näkyä, ei tarvinnut taistella. Saimme tutustua mahtaviin ihmisiin; ystäviin joiden kanssa toivoisimme yhteyden säilyvän. Myös tämä blogi helpoittanee meidän kuulumisten jakoa, kun aikaa ei ole kuulumisten jakamiseen jokaiselle erikseen, vaikka sitä haluisikin.  
Nyt olemme ja asumme siis Ryttylässä. Saimme kunnalta rivitalo kaksion, johon meillä oli hieman haastetta mahtua kaikkine tavaroinemme, mutta nyt olemme jo aika hyvin kotiutuneet ja luopuneet turhasta tavarasta. Lapset saivat hoitopaikan yksityisestä päiväkodista ja hoidon aloittaminen on kummallakin sujunut melko hyvin. Totta kai on normaalia väsymystä ja uuteen rytmiin, kotiin ja ”kaupunkiin” totuttelemista.
Minä ja Markus ollaan oltu todella innoissamme ja motivoituneita opiskeluun. Eka opiskeluviikko oli etäviikko. Silloin lapset totuttelivat hoitoon ja me teimme etätehtäviä opiston atk-luokassa. Koko viikko tuntui odottamiselta, koska tämä nyt oikeasti alkaa…
Tällä viikolla sitten vihdoin viimein lähetyslinja alkoi ”oikeesti”. Maanantaina oli käytännön infoa ja opiskelua aiheesta lähetystyöntekijäksi kasvamisesta…(vielä on kesken..;) Maanantai iltapäivästä ke iltapäivään pidettiin opistolla työntekijäpäivät tarkoittaen, että sinne tuli Kansanlähetyksen työntekijöitä ympäri Suomea. Päivät olivat mahtavat. Oli tosi hyviä Raamattuopetuksia, muutenkin sellaista kristittyjen aitoa kohtaamista, rukousta ja laulua. Olimme Markuksen kanssa kuin kuivia sieniä, jotka vain imivät kaiken. Ja Jotenkin ihana olla täällä sillä ajatuksella, että me saamme nyt varustautua, ottaa vastaan kaikki mitä annetaan.
Tällä viikolla meillä oli myös ”kenttähaastattelu” eli siis keskustelu siitä, että mihin me oikein suuntaamme. Tämän aiheen haluaisinkin jättää teille rakkaat ystävät nyt erityiseksi rukousaiheeksi. Paljon on puhuttu, että kohteemme olisi Venäjä ja Siperia, mutta vielä ei meillä ole asiasta varmuutta ja rauhaa. Muitakin kohteita olisi, missä meidän taitojamme tarvittaisiin. Rukoillaan siis. Toinen rukousaihe on edelleenkin riittävä lepo ja uni. Elias nukkuu edelleenkin hyvin vaihtelevasti ja muutto väsymyskin painaa vielä. Rukoillaan myös viisautta toimia oikein lasten kanssa, jotka myös välillä oireilevat kaikkea uutta ja väsymystä.
Kiitos aiheena on nyt tämä elo täällä. On rauha siitä, että olemme juuri nyt oikeassa paikassa ja oikeaaan aikaan. Tästä aikataulusta, kun minulla oli koko viime kevään iso epävarmuus, että onko vielä meidän aika lähteä. Kiitollinen olen siis saamastani rauhasta ja asioiden etenemisestä.Herran haltuun siis!

Mari